Soul Cake

Tähän työhön on oikeasti käytetty verta, hikeä ja kyyneliä. Oli vallan opettavainen rupeama. Tiedänpähän nyt, että maitopurkin painatukset "sulavat" spraymaalin liuottimien vaikutuksesta. Asetonilla saa helposti "pestyä" purkit puhtaaksi (ja kädet verille). Purkeista tulee ihan silleen siedettäviä kun ne spraymaalaa. Spraymaali sulaa kolmen pisteen kuumuudella silitettäessä, eikä maitopurkkikaan siitä tykkää (ruskistuu ikävästi). Spraymaaliin ei meinaa tarttua tommoinen perusteippi.

Alussa oli kymmenen purkkia, niistä valitsin kuusi siisteintä, neljään valoin kipisiä painoksi sisälle, kolme pääsi näyttelyyn asti. En voi olla ihan tyytyväinen siihen millaiset nuo ovat, mutta olosuhteisiin nähden ihan hyvät.

Ajatus työhön lähti siitä, kun löysin ne vanhat lasinegatiivit antiikkiliikkeestä. Aloin miettimään, että kuka vie vanhoja valokuvia myyntiin, ovatko ne perhealbumista vai jostain löydettyjä? Ketä nämä ihmiset ovat? Muistaako heitä enää kukaan? Ovatko he kadonneet aikaan? Entä mitä käy sitten joskus kaikille meidän ajan kuville? Unohdummeko mekin joskus?